KULTAINENNOUTAJA – LEMPEÄ HÄNNÄNHEILUTTAJA

Kirjoittanut: Elina Pitkänen (Artikkelin osittainenkin kopioiminen on tekijänoikeuslain nojalla kielletty!)
Julkaistu alkuperäisesti Suomen Noutajakoirajärjestön Nuusku-lehden numerossa 3/2004

Kultainennoutaja on tällä hetkellä Suomen suosituimpien koirien listan kärkipäässä. Se on erään hyväksytyn teorian mukaan sekoitus salaperäistä keltaista noutajaa sekä tweedinvesispanielia, joista yhdessä muotoutui tämä sydäntensärkijä ja kautta aikojen ihmisten rakastama koira. Mikä sitten oikeastaan on kultainennoutaja ja mikä tekee tästä rodusta erikoislaatuisen?

YLEISVAIKUTELMA

Rotumääritelmä määrittelee kultaisennoutajan yleisvaikutelmaltaan ja ominaispiirteiltään sopusuhtaiseksi, tasapainoiseksi, toiminnanhaluiseksi, voimakkaaksi ja varmaliikkeiseksi koiraksi. Se on lisäksi terverakenteinen, ystävällisilmeinen, mukautuvainen, älykäs sekä luontaisen työskentelykyvyn omaava luomus.

Kultainennoutaja on koira, joka kotioloissa saattaa vaikuttaa rauhallisuuden ja tyyneyden perikuvalta, mutta mielekkääseen työhön päästessään ottaa kaiken ilon irti tilaisuudestaan toimia ja keskittyy täydellisesti suorittamiinsa tehtäviin. Kultaisennoutajan etuna työskentelyssä on rauhallinen, mutta kuitenkin verkkainen tyyli toimia – se ei säväytä nopeudella ja näyttävyydellä, mutta ilahduttaa omistajaansa varmalla ja keskittyneellä tavalla suorittaa tehtävä.

Sopusuhtaisen kokonsa ansiosta kultainennoutaja sopeutuu työskentelemään myös vaativissa olosuhteissa väsymättä. Kultaisennoutajan rodunomainen rakenne edesauttaa sitä selviytymään alkuperäisestä tehtävästään – pienriistan talteenotosta, niin maalta kuin vedestä. Terve rakenne ja ravaavan koiran varma liikunta ovat valttikortteja myös muissa tänä päivänä suosioon nousseissa harrastuslajeissa.

KULTAINEN LUONNE

Kultainennoutaja määritellään luonteeltaan hyväntahtoiseksi, ystävälliseksi ja luottavaiseksi koiraksi.

Kultainennoutaja on perusluonteeltaan sosiaalinen ja leikkisä – myös aikuisiässä. Se tulee hyvin toimeen muiden koirien kanssa ja suhtautuu avoimin mielin uusiin asioihin. On kuitenkin muistettava, että myös kultainennoutaja on koira ja se toimii tilanteen mukaan koiran lailla.

Pääasiassa kultaisennoutajan voi luottaa olevan ystävällinen ja hyväntahtoinen muita koiria kohtaan, mutta on myös hyväksyttävä se, jollei oma kultainen tulekaan toimeen jokaisen koiran kanssa – edes kultsu ei ole kaikkien kaveri.

Ennen kaikkea kultainennoutaja on ihmisen kanssa yhdessä toimiva koira. Saadessaan aivotyöskentelyä sekä fyysisiä tehtäviä suoritettavakseen, on kultainennoutaja tyytyväinen. Siltikään kultainennoutaja ei tarvitse jatkuvasti toimintaa, vaan ollakseen onnellinen, kultainennoutaja tarvitsee tasapainoisen ympäristön omien ihmistensä läheisyydessä.

Vapaana, stressittömässä ympäristössä lenkkeily on terapiaa niin koiralle kuin omistajallekin, ja sitä olisi kyettävä tarjoamaan kultaisellenoutajalle vähintään muutaman kerran viikossa. Metsässä vapaana lenkkeily tekee hyvää sekä fyysisesti että psyykkisesti ja voi ennaltaehkäistä monien ongelmien – mm. huonon kontaktin, toiminnanpuutteen ja pahanteon - kehkeytymistä.

ULKONÄKÖ

Kultainennoutaja on kooltaan keskisuuri koira, ja se kulkee noutajarotujen keskuudessa kultaista keskitietä. Rotumääritelmä kertoo kultaisennoutajan ihannekooksi uroksilla 56-61 cm ja nartuilla 51-56 cm.

Se on rakenteeltaan tasapainoinen, ja rodunomaiset kulmaukset sekä raajat yhdessä oikeanlaisen lihaksiston kanssa ovat edellytys rodunomaiselle liikunnalle, joka puolestaan on edellytys koiran kyvylle pystyä suorittamaan tehtäviä, joihin se on alun perin jalostettu.

Tämän päivän kultaisessa tulisi kiinnittää huomiota sukupuolileimaan, joka on oleellinen osa koiran tyyppiä. Myös liian matalat ja raskasrakenteiset koirat etääntyvät terverakenteisesta, perinteisestä kultaisesta, joka mm. kestävyytensä ansiosta kykenee täyttämään monipuolisen harrastuskoiran saappaat.

Häntää kultainennoutaja kantaa suorana selän jatkeena. Se toimii mm. koiran tasapaino- sekä viestintäelimenä ja on tärkeä apu vedessä työskentelevälle koiralle.

Pään rotumääritelmä kuvailee olevan tasapainoinen ja puhdaslinjainen. Kallo on leveä, muttei karkea ja liittyy kauniisti kaulaan kuonon ollessa voimakas, leveä ja syvä. Kuono ja kallo ovat suurin piirtein samanpituiset. Otsapenger on selvä. Kirsun toivotaan olevan musta, mutta vaalea kirsu ei ole hylkäävä virhe. Korvat ovat keskikokoiset ja kiinnittyneet suurin piirtein silmien tasalle.

Silmät ovat etäällä toisistaan ja luomien reunat tummat. Tummissa silmissä on ystävällinen ilme.

Väriltään kultainennoutaja saa olla kaikkea vaalean kerman ja tumman kullan väliltä. Kuitenkaan punainen tai mahonginvärinen kultainennoutaja ei kuulu enää rotumääritelmän rajojen sisäpuolelle.

Kultaisennoutajan karva on keskipitkää, sileää tai laineikasta sekä runsashapsuista. Karvapeite on vedessä työskentelevälle koiralle tyypillisesti kaksinkertainen pehmeän aluskarvan ollessa vettähylkivää.

Näyttelypuolella kultainennoutaja kuuluu siistittäviin rotuihin, ja ennen näyttelyä kultaiseltanoutajalta tulee ohentaa kaula, siistiä häntä, tassut, korvat sekä paksujen ”pöksykarvojen” hapsut.

YHTEENVETO

Postikorttimaisen karvaturri-imagon alta löytyy siis oikea koira – noutaja, jolla on paljon annettavaa sille, joka haluaa vastaanottaa. Se antaa rakkautta ja läheisyyttä yhtä paljon kuin tarvitsee sitä itsekin. Huolimatta enkelimäisestä ulkomuodostaan, elää kultaisessakin oma pirunsa, joka rakastaa kuraojissa rypemistä ja raatojen syömistä. Se on yhtä paljon innokas harrastuskoira kuin leppoisa seuralainen. Kunhan osaa arvostaa kultaisessa olevia piirteitä, löytää mitä mahtavimman ystävän!

Lähteet: Golden Info